maanantai 20. tammikuuta 2014

Projektin alkuvaiheita..

No joo, vajaa kaksi viikkoa sitten kirjasin tänne tavoitteeni:

- omaksua uudelleen terveelliset elämäntavat osaksi joka päiväistä elämää
- liikkua päivittäin suunnitelman mukaisesti
- kesäkuu 2014 mennessä vaatekoon pieneneminen 2 koon verran ja painon tiputus 5 kiloa. Tätä ennen välitavoitteena pääsiäiseksi yhden vaatekoon verran pienempi minä. 
- NiceRun 2014 juoksemalla läpi

Mitä olen tällä välin tehnyt?
Olen muuttanut päivittäisiä valintojani (ei karkkia/makeaa jokaiseen mielitekoon), pienemmät ruoka-annokset, turkkilaisen jogurtin vaihtaminen pikkuhiljaa takaisin rahkaan, kaupan mysli on vaihtunut mehukeittoon, levite vahtui kevyempään, välipalana rahkapohjainen smoothie.. Eli ruokapuolella on tehty pieniä muutoksia ja paljon olisi vielä tehtävää. 

Liikunta-puolella olisi sitten enemmänkin tekemistä. Ensimmäisen viikon ajan liikuin suunnitelman mukaisesti ja sen jälkeen alkoi vastustamaan. 
Ensin oli järkyttävä flunssa, sitten tuli pakkaset ja tämän jälkeen kunnon rintatulehdus. Ja pakkaset jatkuu. Seli-seli. Niin. 
Kotitreenit, ne ovat jääneet, sillä päivät on menneet pojan kanssa kantoliinaillessa. Vai voiko sitä laskea treeniksi, kun kannan reilun 5 kilon pötköä mukanani kahden tunnin ajan? Toki kyykyt tulee tehtyä oikea oppisesti (toivottavasti), vatsalihaksiin täytyy pitää kiinnittää huomiota, samoin ryhtiin. 
Nyt on kuitenkin alkaneet cheerleading-treenit ja voi, kuinka ihanaa se onkaan taas! Olemme saaneet pari uutta joukkueeseemme ja tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että kaksi stunt-ryhmää saamme kasaan. Hienoa! 
Otimme eilen videota tanssistamme ja kyllä mua harmitti ja ärsytti se, kun tulen muiden jäljessä koko ajan. Onko raskaus tehnyt minut hitaammaksi? On! Liikkeet, siis ihan yksinkertaisetkin, tuntuu vaikeilta muistaa, vaikea tehdä napakasti ja tiukasti, vaikea pysyä mukana. Tasapaino on mennyttä.. Suunta on vain eteenpäin. Siksihän niissä treeneissä käydään, että opitaan :)

No, seuraava kysymys kuuluu tässä vaiheessa, että olenko saavuttanut mitään vielä?
Paino tippui ekan viikon aikana kilon (joka on paljon) ja olin tyytyväinen. Valitettavasti myös maidon tulo väheni huomattavasti ja tällä perusteella yritän syödä edelleen useammin ja reilummin. Ja juoda runsaasti. Ja nukkua. Ja levätä. Ja olla ressaamatta. (Vaikein kohta)
Projekti jatkuu...

6 kommenttia:

  1. Pieniä askeleita niin hyvä tulee. Kuitenkin pitää muistaa, että se pieni 5kg nyytti vie oman aikansa ja voimia tietenkin. Mutta monesta pienestä jutusta syntyy monesti jotain suurta :) tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3
      Niinhän se on, että hiljaa hyvää tulee.

      Poista
  2. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty ja suunta on oikea :) Mulla on kans monesti sairastelut kaataneet hetkeksi kuntoilualoitukset ja tuntunut taas vaikealta lähteä liikkeelle, mutta yhdessä harrastaminen auttaa. Mun on niin ikävä Rustin treenejä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, sairastelut vie kummasti motivaatiota ja nostaa aina kynnystä.
      Toisaalta sen kyllä tietää, että kun saa ittensä liikkeelle, niin hyvä olo on taattu!
      Kiitos tsempityksestä :)
      Tuu ihmeessä meidän treeneihin, jos oot Vaasassa!
      Olisi kiva nähdä sinua <3

      Poista
  3. Pienikin muutos parempaan on hieno juttu! Kyllä se siitä pikku hiljaa, ei voi odottaa että sä voisit heti tehdä kaikkea, mitä ennen raskautta. Kevään tulo ja valon lisääntyminen varmaan tsemppaa lisää, ainakin musta itsestä tuntuu siltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsemppauksesta <3
      Mä oon vaan tällänen "kaikki mulle ja heti", niin tässä on pureksittavaa. Tulokset aina motivoi eteenpäin, pitäs saada alkuun tämä projekti :)

      Mutta nämä tsemppi-kommentit tuntuivat kyllä hyvältä :)

      Poista

Kiitos kommentista <3